Mikrokosmos matollasi

Kuulin ensimmäistä kertaa teorian vasta täällä, vuosien jumppasalijoogan harrastamisen jälkeen: ”Joogamatto on kuin pienoismalli elämästä. Kaikki se, mitä teemme joogamatolla, on totta myös oikeassa elämässä.” Kuulostaa aivan liian yksinkertaiselta, tiedän, mutta kun aloin miettiä tapaani toimia, reagoida ja ajatella matolla, se kieltämättä vastaa hyvin paljon tapaani olla kaikkialla muuallakin.

 

Mieti omalla kohdallasi, nautitko harjoituksessa enemmän fyysisestä työstä tai levosta, oletko yli- tai alisuorittaja, oletko armollinen tai syyllistävä itseäsi kohtaan, miten reagoit ”epäonnistumisiin” joogamatolla (sellaisiahan ei siis oikeasti ole, muistetaan se  🙂 ) ja miten nopeasti pystyt päästämään niistä irti? Jne jne, lista on loputon. Mutta hienointa tässä on se, että se toimii molempiin suuntiin. Eli voit joogamaton kokoisessa rajatussa, hallitussa simulaatiossa tasapainottaa toimintatapojasi ja kehittää kaikkea sitä, mitä haluat ja tarvitset OIKEASSA ELÄMÄSSÄ.

kukka.välimerkki

Joogassa ajatellaan, että meissä jokaisessa on sisäänrakennettuna kaikki maailman ominaisuudet. Vaikka meidät on tehty samoista raaka-aineista, ilmennämme niitä jokainen omalla, ainutkertaisella tavallamme. Meissä jokaisessa on hyvyyttä ja pahuutta ja kaikki mahdollinen niiden väliltä, mutta eri ominaisuudet ovat saaneet vahvistusta eletyn elämämme aikana. Olemme kasvaneet tietynlaisessa ympäristössä, altistuneet erilaisille asioille, kokeneet olomme vaihtelevissa määrin rakastetuiksi, hyväksytyiksi, riittämättömiksi, ulkopuolisiksi, turvatuiksi, turvattomiksi, onnistuneiksi, epäonnistuneiksi jne. Sen lisäksi meille on pienestä pitäen kerrottu, millaisia olemme; kilttejä, fiksuja, ahkeria tai jotain ihan muuta. Ei siis ihme, että tämä jatkuvasti muuttuva ominaisuuksien kombo on rakentunut mittasuhteiltaan hyvin erilaiseksi jokaisessa meissä.

kukka.välimerkki.jpg

Joogan mukaan meillä on jokaisena hetkenä mahdollisuus valita, millaisia olemme. Koska meissä kaikissa on jo kaikki ominaisuudet, ne ovat meidän ulottuvissamme koko ajan. Siis nyt heti. Olemme kuitenkin tottuneet toimimaan tietyllä tavalla ja sen lisäksi kiintyneet vaivalla rakentamaamme omakuvaan (mikä jännintä, paitsi ”positiivisina”, myös ”negatiivisina” pitämiimme piirteisiin!)  – näin ollen, suurimman osan ajasta vahvistamme jo korostuneita ominaisuuksia. Toimimme autopilotilla kyseenalaistamatta reaktioitamme tai totuttuja tapoja toimia, vaikkeivat ne välttämättä olisi meille hyväksi tai muutenkaan kovin vaikuttavia.

 

Joogamatto tarjoaa meille loistavan laboratorion itsemme tutkiskeluun, sekä konkreettisen, yksinkertaisen ja oikeasti toimivan(!) tavan haluttujen ominaisuuksien vahvistamiseen. Kuulostaa ehkä liian yksinkertaiselta, mutta se on juuri koko homman hienous!

kukka.välimerkki

Usein joogatunnin aluksi opettaja saattaa tarjota jotain ajatusta tunnin teemaksi tai pyytää jokaista miettimään, mihin asiaan haluaa keskittyä sillä kertaa harjoituksessa. Olen vasta nyt oivaltanut, miten voimakas, vaikuttava ja nerokas väline se on. Vielä jokin aika sitten tuntui liian abstraktilta nimetä tunnille jokin tavoite, kun olin nyt vaan tullut joogaamaan. En joko ole osannut keskittyä siihen, tai sitten tämä ulottuvuus on usein jäänyt tunnin alusta kokonaan pois. Kuten sanottu, olen harrastanut joogaa enimmäkseen kuntosaliympäristössä, ja ehkä siellä ihmisten on annettu pitää treeni puhtaasti fyysisenä harjoitteena, mikä sinällään ei tietenkään ole väärin ja kaiken lisäksi toimii sellaisenaankin. Mutta jälleen kerran, lajin alkuperäisessä merkityksessä emme harjoita joogassa muotoa, vaan mieltä. Ei siis sekoiteta keinoa päämäärään, vaan nähdään tämä monipuolinen, rikas metsä puilta.

 

Jooga-asanat tarjoavat riittävästi haastetta ja stressiä, jota vasten voimme harjoittaa mieltämme, ja toisaalta riittävästi konkretiaa, johon tarttua. On helpompi keskittyä siihen, mitä jalat tai kädet tekevät, kuin saada otetta pelkästään siitä, mitä mielessä tapahtuu. Sitä paitsi, emme yritä hallita mieltä, se ei tee mitään VÄÄRIN. Emme vain usko kaikkea, koska kuten sanottu, se on taipuvainen värittyneisiin ja puolueellisiin tulkintoihin. Suhtaudu siis ajatuksiisi kaikella rakkaudella, mutta terveellä kriittisyydellä.

kukka.välimerkki.jpg

Miten tämä mikrokosmos sitten toimii. Kokeile ensi kerralla joogatunnilla keskittyä yhteen asiaan läpi tunnin. Ehkä haluat olla enemmän läsnä? Kokeile tehdä jokainen liike – ei vain asanoita, vaan jokainen liike, sekä asanoiden aikana, että niiden välillä – mahdollisimman tiedostaen ja puhtaasti. Harjoituksesta tulee liikkuva meditaatio, yksi jatkuva liike, joka alkaa tunnin alussa ja päättyy vasta lopun savasanaan, jossa yksikään staattinen hetki ei ole tyhjä, vaan yhtä merkityksellinen kuin ulospäin näkyvä liike. Tai ehkä tunnet olosi voimattomaksi tai riittämättömäksi? Sano itsellesi hengityksen tahdissa läpi tunnin, aina kun vaan muistat: sisäänhengityksellä ”olen vahva”, uloshengityksellä ”olen tarpeeksi” – ja huomaat mielesi rauhoittuvan ja kehosi vahvistuvan. Voit muodostaa tällä tavoin minkä tahansa mantran, mikä ikinä tuntuukaan tärkeältä SINULLE, SILLÄ HETKELLÄ. Jos et keksi mitään, kokeile vahvistaa ajatusta vakaudesta ja tyyneydestä. Se on ainoa neuvo, jonka Patanjali antaa itse asanoiden tekemiseen koko Joogasutrassa, joten lienee kokeilemisen arvoinen, hah!

 

Ja muista: Se, mihin keskitymme, vahvistuu. Mikä upea vapaus (ja valta)!!! ❤

 

… Ja samalla muistetaan olla lempeitä itsellemme, vanhat kaavat toistuvat helposti ja mieli tekee vain työtään, kun se taukoamatta analysoi, kategorisoi ja arvioi. Kuten meidän toinen opettaja, Tanyan veli, Greg sanoisi: ”Smile, it’s just yoga!”

 

❤ : Saija

 

patsas.jpg

 

PS. Käytiin viime viikonloppuna katsomassa paikallisten kivenveistäjien pajoilla patsaita ja rakastuin! Olen haaveillut siitä, että saisin tehtyä meidän kellariin pienen joogastudion, kun palaamme Suomeen ja halusin löytää sinne sopivan patsaan. Ihastuin tähän lempeyden perikuvaan heti kun näin sen, kuinka rauhoittava ja rakastava olemus patsaalla voikaan olla!

 

minä&patsaat.jpg

 

PPS. Joel löysi myös jotain mieluista. Tämmöiset vaatimattomat portinvartijat, jotka kylläkin saivat jäädä kauppaan logistisista syistä… Ehkä ihan hyvä 😀 Toimin tässä mittatikkuna, joten näyttävät olevan ainakin yli metriviiskyt. (Että vaikka meissä kaikissa on kaikki ominaisuudet, niin 170-senttistä musta ei tule vaikka kuinka keskittyisin… Rajoitteensa siis tässäkin metodissa! 😉 )

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s